Kofverhagin kartano

Historia ja nykypäivä

Kofverhagin kartano sijaitsee Lappohjassa Dragsvikin lahden rannalla, ja se mainitaan jo vuoden 1560 voudintileissä. Niiden mukaan alueella sijaitsi tuolloin yksi rakennus, josta käytetään asiakirjoissa nimitystä ”Kåfverhar”. Sama käy ilmi vuoden 1647 maakirjakartasta. Tuohon aikaan Kofverhag oli kruunun maanluontojärjestelmässä niin sanottu perintötila. Nykyinen päärakennus ja kartanoalueen muut rakennukset näkyvät vasta vuoden 1952 peruskartassa.

Talousneuvos ja kauppias Trygwe Nyman ja hänen vaimonsa Hjördis kunnostivat tilan 1940-luvulla. Trygwellä oli läheinen suhde eläimiin ja luontoon, ja hän piti sekä metsästyksestä että kalastuksesta.

Hirvenmetsästysretkillä mukana olivat muun muassa hänen omat hirvikoiransa. Hän edisti myös merenlahden monimuotoisuutta ja istutti sinne kalanpoikasia. Trygwe Nyman oli aktiivinen mies, jolla oli laaja tuttavapiiri. Muun muassa presidentti Urho Kekkonen vieraili kartanolla usein.

Nymanin pariskunnalla ei ollut lapsia, ja vuonna 1987 he perustivat Trygwe ja Hjördis Nymanin säätiön, jonka kautta pyritään tukemaan ruotsinkielisten yhteiskunnallista ja aatteellista toimintaa Suomessa. Pariskunta testamenttasi kartanon tälle säätiölle 1980-luvun lopussa. Säätiö myi kartanon Simon Hallqvistin yritykselle Hallqvist Ab:lle vuonna 2019. Säätiön toiminta jatkuu edelleen menestyksekkäästi.

Simon Hallqvist perheineen haluaa jatkaa kartanon kehittämistä Trygve Nymanin jalanjäljissä ja tämän hengessä. Kartanon päärakennus on perheen kakkoskoti. He haluavat kunnostaa kartanoalueen ja investoida kestävään tulevaisuuteen koko tilaa ja sen lähiympäristöä ajatellen. Rakennukset palautetaan vanhaan loistoonsa, mutta kartanolla investoidaan myös uuteen, kuten lahden rantaan rakennettavaan saunaan. Investointeja tehdään myös metsänhoitoon ja maanviljelyyn.

Metsää hoidetaan kestävällä tavalla, ja maanviljely on ulkoistettu paikalliselle viljelijälle. Kartanoalueella on pidetty aikojen saatossa eläimiä, ja Hallqvistin perhe on päättänyt elvyttää ja kunnostaa vanhat laidun- ja hakamaat ylämaankarjaa varten. Laidunmailla on myös kuusipeurojen metsästysalue ja muflonilampaita, jotka hoitavat hakamaita tehokkaasti laiduntamalla. Panostuksia on tehty myös kosteikkoalueilla, ja vanhoja kosteikkoja on kunnostettu biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi sekä Itämeren laadun parantamiseksi. Kartanoalueella on kokoaikainen työntekijä, joka vastaa sen hoidosta.

Tavoitteina ovat elinvoimainen kartanoalue ja maaseutu. Kartanosta halutaan tehdä matkailukohde, jolla voidaan tarjota elämyksiä pienille ryhmille ja kaveriporukoille. Maaseudun luonnon ja idyllin kokeminen on omistajalle tärkeää, ja hän pyrkii edistämään kestävää kehitystä. Hän myös rakastaa vanhoja rakennuksia sekä niiden hoitoa ja on kiintynyt vahvasti seutuun ja Länsi-Uuteenmaahan.